Uskomatonta, mutta totta. Lähes samojen päivien lyömällä, kun selvitän, että se "mun poke"(..joka muuten kuuli eilen hyvin vahvasti, kun kutsuin sitä sillä nimellä) seurustelee, niin sen käytös onkin muuttunut täysin viimeiseen sataan kertaan verrattuna, kun ollaan W:ssä käyty. No mutta ei nimi miestä pahenna - jos ei mies nimeä; saatiinpahan sieltä uusi ystävä - Harri. Harska käytti röyhkeitä voimia, jotta oisi saanu häädettyä Annakaisen pois pöydästä. Nimittäin vaivihkaista peukaloa. Annakainen onneksi pysyi tiukasti pöydässä ja sanoi vielä sanaisenkin siihen. Lopulta Harska luovutti ja jatkoi matkaansa irlantilaiseen.
Onneksi olenkin sitten viikonloppuna saanut aikaan en mitään muuta, kuin Earth Hourin ja uudet lakat kynsiin, joita piti vähän leikata. Suru puserossa hautasin kynnen palaseni roskikseen. Rauha heille. Myös perjantaisen karkkimärään ja super-rasvaisen iltapalan saattueessa ihmettelen jos olen onnistunut heittämään roskiin myös sen ei-niin-kaivatun kilon. Tulee tiukka ensi viikko.
Kertoisin mitä toi on jos tietäisin, mutta juustoa siinä on päällä. Ainiin ja pieni tippi; noi purkit missä on salsaa tai quagamolea tai sitä juusto sotkua ei säilykkään jäkaapissa, kuin 3 vrk avaamisen jälkeen. Nim. söin siis kuukauden vanhaa salsaa. Eikä ollut ensimmäinen kerta.
Ja viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä, sain siitä hillittömästä määrästä suolaa 1/30 osan purkkiin ja ehkä 1/3 lavuaariin. Onneksi grillimausteelle kävi samoin, niin tasa-arvo pysyy lavuaarissakin.
As you can see. En tehnytkään normejen mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti