Tyttöpöpöjä

Eilen, kun hain Verneriä päiväkodista sanoivat tädit, että on ollut vähän hiljainen, puolikuntoinen, eikä oo syönyt kunnolla. Ei päästy kun portille asti ja jouduttiin soittamaan ukille, että come and get us.

Joka kerta, kun joku on oksennustaudissa on ilma ulkona mitä mahtavin (sama ilmiö on ennalta päätetyn siivouspäivän kohdalla) Esimerkiksi viime kesän lukuisasta 10 aurinkoisesta päivästä onnistuin siivoamaan kolmena. 

Jokatapauksessa poitsu on tänään syönyt aamupalan kunnolla ja huomenna mennään päiväkotiin, mikä tarkoittaa sitä, että huomenna todennäköisesti sataa eilisen tavoin. 

En tiedä oonko kasvanut henkisesti vai johtuuko tää tosta tupakoimattomuudesta, mutta vaikka eilen olin vähän huolissani tän päivän lenkistä - koska yhdenkin väliin jättäminen tarkoittaa mun kohdalla suurella todennäköisyydellä niitä kaikkia - niin oon kuitenkin aamu 8 mennessä syönyt aamupalan, pessyt pyykkiä, tiskannut, rekisteröitynyt takaisin kiloklubiin, kuunnellut aamulypsyä ja harrastanut 30 min liikuntaa. 

Tupakoimattomuudesta seuraa kaiken päättelyn kyvyllä terveysjatkumo, koska J.Apinamieskin on lopettanut kahvin, Coca-Colan, teen ja suklaan. Good luck for that.  Sain myös hysteerisen naurukohtauksen kuullessani tämän. Syytän siitä suurta hapen kulkua.