maanantai 4. maaliskuuta 2013

Eat it - Don't steal it.

At first. Tukkakuva. En koskaan, siis KOSKAAn käy parturissa värjäämässä saati leikkaamassa tukkaani(ja joskus sen kyllä huomaa.)

..Joten omatekemäksi värjäykseksi tää onnistui mun mielestä varsin hyvin, vaikka tosin olisin halunnut että tuo vaalea alkaa sittenkin ehkä vielä vähän ylempää. Nyt oon sitten koko päivän tässä miettinyt, että mites sitten tuo tumman juurikasvu, onko se vaan juuri värjäystä samalla tummalla vai mitä ihmettä tässä tekis - kohta se on jokatapauksessa edessä. 




Ja toiseksi. Kun eilen kävelin töihin näin erittäin harvinaisen ilmiön, nimittäin parkkipeten. Väistämättä aloin miettimään, että miksi miehiä näissä ammateissa nähdään niin vähän? Juuri ollenkaan? 
Tänään kun kävelin näin taas parkkipirkon kävelevän kohti ja piti oikein kaukaa jo katsoa, että onko se nyt mies vai nainen siellä sakkoja kirjoittamassa. Pirkkohan se. 
Ja sitten tulee paljastus, mikä on ehkä hieman hävettävä, koska tajusin itsekin vasta tapahtuneen jälkeen asioiden oikean laidan. Katsoin ensimmäistä kertaa kallemuistiin parkkipirkkoa silmiin, saati HYMYILIN tälle. Joten..

Talouselämä on listannut kamalimmat ammatit:

  1. Metsuri
  2. Meijeriyrittäjä
  3. Sotilas
  4. Öljylauttatyöntekijä
  5. Lehtitoimittaja
  6. Tarjoilija
  7. Mittarinlukija
  8. Tiskaaja
  9. Teurastaja
  10. Televisio-/radiotoimittaja
Nää on tuumattu kasaan tarkastellen työtehtävien fyysisyyttä, työympäristöä, työllisyystilannetta ja stressitasoa. Onkohan parkkipirkkoa edes muistettu? Käsittääkseni siinä on jonkin verran fyysisyyttä kun kävelet edestakaisin etsiessäsi sakotettavia autoja. Entäs työympäristö? Sää? Vihaiset ihmiset? Tähän samaan voi lisätä stressitason? Kuka parkkipirkoista oikeasti tykkää, pikkuvarvas ylös! (Mahdoton nostaa yksinään.) Työllisyystilanteesta mulla ei olekaan mitään käryä, mutta en oo kyllä kuullut, että kukaan oisi hakenut/haluaisi hakea parkkipirkoksi - eli sillä saralla luulisi töitä riittävän. 

Ja kolmanneksi.. Suuren tuhoisan kauppareissun aikana, jossa lapseni sai ennen kauppaan menoa jo kohtauksen kieltäessäni häntä teilaamasta mummoja kumoon pikkukärryllä - menetti kauppa myös tuon samaisen eemelin suuhun muutaman irtokarkin aiemmista kielloista huolimatta. 

..Asiasta iloisempiin; yritän toimia sillä periaatteella, että aina pitäisi ostaa 1 asia jotain uutta, mitä ei ole koskaan maistanut. Ostin kolme. Ciabatta leipää (ei ole kuvaa syöty jo), jotain mistä en ole koskaan kuullutkaan, mutta niin hyvää, että lähes asuin jääkaapilla kotiin tullessamme ja sitten vielä juustotäytettyjä oliiveja. 




Ja tulipas ostettua kaverille uudet tossut, kun edelliset oli kirjaimellisesti kulutettu puhki päiväkodissa, sekä kerättyä muutama kirosana neljäs luokkalaisten kirosanavihkoon. Tuottelias päivä - kerrassaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti