Korkeasaari

Kompania "Pomoemo" ja "Veeni-setä" kävi ukin kanssa tänään korkeasaaressa. Jonnekkin ihmeeseen sieltä oli hävinnyt kamelit ja norsut, tai sitten me ei vaan nähty niitä, mikä mut ja Veenin, - joka ei näe sinne minne osoittaa, mutta näkee kyllä kaiken muun - huomioon ottaen olisi mahdollista.

Erikoisten eläinten lisäksi nähtiin erikoisia eläinaktivisteja, jotka olivat maksaneet itsensä sisään, jotta voivat valittaa kuinka "täällä on kyllä kaikki eläinten hyvinvointi ja muut kriteerit aivan perseestä". I'm confused. 

Pieni kuvakollaasi ajalta ennenkuin Veeni liukastui ja veti hampansa alahuulen läpi. Minun maailman suloisin reikäleuka. Nyh.

                                                           Sukulaispolvet.

Veeni pääs tikrun viereen. Tai siis tikru Veenin. 

Tämä on panda. Käytinkö jo "I'm confused?" 

Veeni Trollaa mun kuvia, ku yritän ottaa hienoja "tässä me                                                         yhdessä kävellään kävelytien reunaa."

 Kostoisku.

Ja sitte.

Käytiin valaistumassa metsässä, iskettiin keskelle metsää ja käskin pojan mennä leikkimään. Venttu oppi osumaan kävyllä puuhun, sekä tietämään millainen on vaahtera. Opintoretki siis suoritettu hyvin arvosanoin. Tosin Anselmi metsäkoira - alias Aksu sekosi ja halusi välttämättä pois metsästä, joten ei auttanut kun kompuroida tuon korgilurjuksen vauhdissa pois. Koko tai luonne hämää siinä vaiheessa, kun tulee kiire - huomasin.

Kerin vanhat hyppyrimäet. Hyppyrimäet siksi, että talvisin kerin nuoriso - ainakin entinen sellainen - laski huimaa vauhtia minisuksilla ja pulkilla superjyrkkää mäkeä, kuolleisuus kerillä on kuitenkin normaali.  Joltain olikin jäänyt suksi. 

Ketunleipää, sitä saa syödä! Ensimmäinen reaktio oli, "NAM!"

Toinen ei.

Välipala.

JA ERÄMETSIEN SYLEILYSSÄ SUUKKO! 

Valmis nuotiopaikka, meitsi tietää missä vietetään Annakaisen läksiäisgrillaus, Sinne tulee mistä lähtee - ainakin perjaatteessa - Pennalaan on liian pitkä matka.