“Don't cry because it's over, smile because it happened.” - Dr. Seuss

Kun NeropääKalle päätti elellä loma viikon nuoruusvuosiaan ja tupakoida säännöllisesti ajatuksena, että maanantaina se sitten loppuu - niin huomasipas siinä sitten, että se maanantai olikin ajatusmaanantaista vasta viikon päässä oleva maanantai.
Toisella viikolla alkoi Herra Nikotiinin viharakkaus suhde näkymään, kun rakasti vihata tupakalla käymistä. Päätin lopettaa. Extempore maanantaina. Tiistai aamuna Neiti Savuton heitti Pallmallit laatikkoon ja henkäisi raitista kesäilmaa. Kaksi iloista päivää myöhemmin tilanne on varsin vakaa ja pidän haisemattomia peukaloitani pystyssä, sillä koskaan ei tiedä milloin Herra Nikotiini päättää ottaa tilaisuudesta vaarin ja hypistellä pikku savujansa meikäläisen sieraimiin. Kaksi viikkoa ja joudun oikeasti aloittamaan alusta koko lopettamisrumban. Oma tyhmyys suututtaa eniten.

Annakaisen kanssa seuraavaksi katsomaan, mistä saisi rennot työkuteet Summeruppiin, sekä harmittelemaan sitä, että kuinka tuo kiveriön suuri säheltäjä muuttaa Mikkeliin. YHYY. Meitä tullaan näkemään Veenin kanssa hyvin paljon tuolla 150 km päässä. Ainakin vuoden, ehkä neljä.

“We'll be Friends Forever, won't we, Pooh?' asked Piglet.

Even longer,' Pooh answered.”