Are you proud of who you have become? I know I am.

Mother of amazingness - i did it! Avasinpas suuni vaikka kuinka vaikealta ja hölmöltä tuntuikin. Loppujen lopuksi, olisi vastaus ollut mikä tahansa sain sentään kultapokaalin verran olla ylpeä itsestäni. Kuitenkin se miten muut ottaa asiat riippuu niistä itsestään. Joka tapauksessa on parempi olla tyytyväinen itseensä ja omiin tekoihinsa, sillä eihän muiden puolesta voi katua. Ja vaikka elämässä on tullut kuinka kuoppia ja töyssyjä ja ne on jättäneet omat pelkonsa ja toiveensa - niin täytyy muistaa että jokainen ihmissuhde on erilainen, eikä niihin voi peilata vanhoja - jälleen kerran - MUIDEN tekemiä valintoja. On niistä kuopista ennenkin ylös päästy, vaikka muutamat mustelmat mahdollisesti onkin polviin saatu matkan varrella kompastellessaan. Tai mun tapauksessa tiputtaessaan pöydän syliinsä - niinkuin viimeviikolla. No mutta, been there. DONE THAT.