KOLISI, KOLISI LAATIKOT!

Leopoldin kirje saapui perille, ensin pyörin tunnin kirje kätösessäni uskaltamatta avata sitä. olisipa se vaikeus ollutkin siinä. (Viimeksi olen kirjoittanut kirjeitä 11 vuotta sitten Miss Helsingin kanssa.) Sain tuskallisesti taiteiltua kahden A4:sen verran tekstiä, muistamatta kuinka vaikeaa se olikaan saada järkevän kuuloinen ja NÄKÖINEN teksti, kun ei voinut pyyhkiä tekstiä pois nuolinäppäimellä. Nykyaika, pah. Tästä provosoituneina päätimme Annakaisen kanssa hommata polaroid kamerat, sekä faxit.

Enkö saanut hienon? Voitti kyllä meikän kirjeen:

Washiteippiä nurkkaan somistamaan. 

Odotan superinnolla ensiviikkoa, että saan lisää kirjeitä! 

Innostuttiin myös muotoilemaan Annakaisen kanssa savesta vähäsenmageet tuhkikset. Could you BE anymore jealous.

Ja Hakkaraisen palaavalle miehelle tein mukin. Taas. Yes. Those are IN. 

"Olen ollut IN"

..Koska se on nyt sisässä, mut sit ei oo. Kaksoismerkitys - you all know.

Sekä J-manille mukin.

"Please don't fall"

..Koska. No, se voi olla riskinä J-Manin kaltaisella nimenomaisella sählääjällä, joka ei hallitse raajojaan. Nim. Paikalla olleena, kun herra potkaisee mukin matolle ja toteaa vain "fuuuu...", koska "matto imi sen veden jo kuitenkin" ja istuu sohvalle. 

No stress - no stress.

Ps. Heräsin tänään hirveellä tohinalla ja kiireellä lähtemään hammaslääkäriin, siellä raivotessa ja jonottaessa omaa vuoroa päätin kysäistä, että eikö se mun aika mennyt jo. Olin puolitoista tuntia aikaisessa. My pleasure.