Sinänsä suhteellisen tuottelias päivä. Jää Niko kakkoseks, kun häärii työntouhussa kokoajan. Kaks ensimmäistä tuntia siivosin, jonka jälkeen lähettiin mäenlaskuun (kiivettiin poliisiaseman rinnettä ylös ja kuviteltiin (tai siis minä) että ollaan vankikarkureita ja nyt on kiire - ennenkuin sinivuokot tulee ja kaappaa meidät takaisin paskanhajuiseen selliimme.)
Sen jälkeen saatiin AK kyläilemään ja muistelemaan vanhoja teinivuosien sanontoja. Pesinpäs siinä samaan syssyyn pariin otteeseen ikkunatkin, eivätkä ne vieläkään puhtaat ole. Saatiin myös parveke järjestykseen, mikä luonnollisesti tarkoitti sitä, että olohuone ei ole enää entisensä.
Jatkamme kyhjöttämistä säälittävinä parvekkeen nurkassa, mihin ängimme pöydän ja tuolit. Onpahan tilaa ojennella jalkoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti